Huhhuh, nyt on vihdoin seitsemän työpäivää takana ja vaikka se kivaa vaihtelua opiskeluun onkin, on se myös rankkaa.Jalat huusivat hoosiannaa jo ensimmäisen päivän ja melkein jokaisen työpäivän päätteeksi tuntui että päkiät tippuvat pian irti. Selvä merkki siitä että olisi ehkäpä aika tehdä töitä hieman useammin ettei näin pääse enää käymään.
Parasta kuitenkin nyt on se että olen takaisin Porvoossa. Ei muuten lempparipaikkani, mutta täällä ei tarvi tehdä töitä ja saa muutenkin olla ihan omissa oloissaan. Sain kyydin Tampereelta joten pääsin nappaamaan mukaan lempparisalaattinikin Sokokselta. Missään en ole vielä saanut näin herkullista Caesar salaattia, kevythän tämä ei ole millään tapaa, mutta se varmaakin on syy siihen herkullisuuteen. Mutta nyt Mondon pariin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti